tiistaina, elokuuta 22, 2006

Blogintäyttöhöpinää

Heips. Aika tapahtumaköyhää on meillä männäviikoilla ollut. Mitä nyt remmejä rikottu, tottiskisoja seurattu (ja häiritty) ja pokeri-iltaa vietetty. Ulkoilu on täällä lähinnä savusukellusta ja isäntä-rukka onkin onnistunut migreenistä kärsimään :(

Nettijutuista sen verran, että lähiaikoina, ens viikolla varmaan, julkistan hyvinkin epävirallisen kokeiluversion keskustelufoorumista. Ilmoittelen sitten. Ja Juholle: taatusti ainakin kuvien määrä sivuilla tulee lisääntymään. Mutta ainahan palveluntarjoajan levytila on rajallinen, joten kehotan ennemminkin halukkaiden siirtävän omat kuvansa nettiin nähtäväksi. Avustajakoirasivuilta voidaan sitten linkata sinne.

perjantaina, elokuuta 18, 2006

Nettijuttuja

Jotkut varmaan tietävätkin, mutta meikäläinen on siis nykyään vastuussa Avustajakoirayhdistyksen nettisivujen päivityksestä. Kunnianhimoisena ajatuksena on myös uusia ne aika totaalisesti. Nyt sitten otan mielelläni vastaan ehdotuksia asian tiimoilta. Ainakin omassa pikku päässäni on ajatus sivujen kehittämisestä enemmän aputassujen käyttäjien tarpeita ja haluja vastaavaksi. Eli antaa tulla!!! :)

keskiviikkona, elokuuta 16, 2006

Aputassu-uutisia II

Lehtimäellä kuulimme siis ilouutisia koulutusasioista. Ensi kuun alusta alkaen koulutus siis siirtyy melkoisella varmuudella Kemiöön, ruotsinkieliseen ammattioppilaitokseen, jotakuinkin vanhan kouluttajakunnan voimin. Eli tulevaisuuden aputassut (toivottavasti) turvattu :)

tiistaina, elokuuta 15, 2006

Lehtimäen leiri (K-18)

Elikkä perjantaina matkattiin Ullan ja Villen kera leirille. Veljekset kulkivat autossa ihan sopuisasti, vaikka heillä on menneisyydessä hieman kinaa ollutkin. Perille päästyämme Jamppa pisti hieman hulinaksi tuttujen ja tuntemattomien koirien ollessa parkkiksella vastassa. Ja minä onneton olin tietty unohtanut sille liivit päälle :( No, siitä hulabaloosta selvittiin loppujen lopuksi kämpälle ja syömään.

Ilta jatkui makkaranpaistolla ja muutenkin mukavia turinoiden. Koirat saivat oleskella suht vapaasti, mistä tulikin vähän noottia jälkikäteen. Ihan ilman välikohtauksia kun ei selvitty... Jamppa ei pahempaan tappeluun joutunut, vaikka "kunnostautuikin" villitsemällä muita.

Lauantai alkoi koirahierojan luennolla. Ruokailun jälkeen sitten siirryimmekin Kuortaneelle kokeen ensimmäiseen osioon. Meikäläisen kunto oli helteen johdosta aika alamaissa, joten homma jännitti vähän turhankin paljon. Mutta Jami hoiti homman melkein täydellisesti kotiin. Vapaana seuraaminen, käännökset, teiden ylitykset, koiran kohtaaminen ym. menivät mainiosti. Viimeinen, eli paikalle jääminen minun mennessä piiloon, aiheuttikin sitten pistemenetykset. Kadotessani Jamin näköpiiristä se nousi hetkeksi ylös ja siirtyi alkuperäisestä paikastaan. Asettui kylläkin takaisin makuulle.

Illalla Jami kävi hierojalla, mutta se ei ollut herran mieleen. Ei millään suvainnut käydä makuulla käsiteltäväksi ja vilkuili minua kysyvä katse naamallaan. No, taidetaan unohtaa se homma jatkossa. Sitten jatkettiinkin edellisillan turinointia. Jossain vaiheessa yritin viedä Jamin kämpälle "nukkumaan", mutta rontti haukkui siellä sen verran että otin sen kuitenkin loppuillaksikin mukaani ulos. Siinä se sitten koisasikin tyytyväisenä kerällä tuolin vieressä.

Sunnuntaina oli tietenkin kokeen toinen osio. Valinnaisena tehtävänä Jii kävi noukkimassa useamman esineen joukosta omat liivit. Vieraan esineen ja tiputtamani tupakkiaskin nouto sujuivat mallikkaasti. Pissakäynniltäkin palasi kiltisti. Joten hyvin meni :) Tästä kaikesta siis 95 pistettä. Me kaikki kolme noviisiparia saimme hyvät pisteet: Marjo ja Kukka myös 95 ja Anu ja Veera 97! Ja Anu mietti jo sitä, mitä tapahtuu jos koe ei mene läpi :) Kolme paria sai täydet pinnat : Ulla ja Ville, Keijo ja Pyry, Tarja ja Thelma. Onnea heille!

Enää olikin siis jäljellä puuduttava kotimatka. Tällä kertaa Niinan ja Valtterin seurassa, kun selvisi että asumme kohtuullisen lähellä toisiamme. Ja eiköhän sitä jatkossa käydäkkin joskus Valtteria ja Jamia leikittämässä.

Kaikille siellä tapaamilleni ihmisille kiitos seurasta ja toivottavasti tapaamme viimeistään ensi kesänä!

Ja nyt sitten se otsikon lupaama K-18 osuus:


Niin, täytyy muuten myöntää, että meikäläinen otti luvattoman vähän kuvia reissusta. Ja nekin huonoja :( Mutta jos saan muualta parempia niin pistän esille.

sunnuntaina, elokuuta 13, 2006

Terveisiä Etelä-Pohjanmaalta

Jeps, reissulta on siis palattu ehjin nahoin. Tavattiin mukavia ihmisiä ja koiria. Taidontarkistuskoe meni mainiosti: pisteitä 95/100 :) Pikkasen oli paikallejäämisessä ongelmia, siitä miinukset. Kunhan saamme matkan pölyt pois turkista ja kuvia järjestykseen, niin pistän asiasta juttua. Niin, ja iloisena uutisena kerrottakoon, että avustajakoirakoulutus on saatu järjestykseen!

perjantaina, elokuuta 11, 2006

Leirille

Elikkäs tänään siis reissataan Lehtimäelle. Ulla ja Ville tulevat kyydissäni. Toivotaan että veljekset tulevat toimeen autossa. Alkuviikosta sitten kuvasatoa Pohjanmaalta :)

tiistaina, elokuuta 08, 2006

Aputassu-uutisia

No, ei tämä nyt ihan uusi juttu ole koska on jo kesäkuulta ollut tiedossa. Mutta Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos irtisanoi kesäkuussa sopimuksensa Invalidiliiton kanssa avustajakoirien kouluttamisesta. Ei niin kiva juttu :( Jäi kouluttajat ilman työpaikkaa ja koirat ilman kotia elokuun lopusta.

Sen tiedän että asiaan etsitään kuumeisesti ratkaisua. Optimistisena ihmisenä uskonkin sen löytyvän ja nyt valmistuvien koirien päätyvän käyttäjilleen ensi keväänä.

Vaan totta kai tuo juttu korpeaa, eikä vähiten joidenkin oppilaitoksen vararehtorin "perusteiden" vuoksi. Hänen mukaansa avustajakoirakoulutus on aikoinaan Paimioon otettu sen tuoman PR-arvon vuoksi, jotta oppilaitokseen saataisiin uusia oppilaita. Nyt tämä PR-arvo on kuitenkin jo hänen mukaansa käytetty, joten avustajakoiratoiminnot saavat mennä. Prkl!!! En tiennytkään, että mun ja Jamin tarkoituksena on ollut olla maaseutuoppilaitoksen mannekiineina! Ja meitä ei enää kaivata... Kyllä vielä kelpaavat laitoksen sivuille avustajakoirat heidän eläinlinjaansa mainostamaan. Pitäisköhän laittaa asiasta postia sinne?

Henkilökohtaisesti tietysti toivon hienoille kouluttajille voimia ja onnea asian selvittämiseen. Eiköhän sitä viikonloppuna Lehtimäellä kuule asiasta lisää.

sunnuntaina, elokuuta 06, 2006

Kohtaamisia

Tuossa aikaisemmassa viestissä sanoin ihmisten olevan suhteellisen pieni häiriötekijä. Niin se yleensä onkin, mutta onhan sitä poikkeuksia matkan varrelle sattunut. Tässä niitä muutama varmaankin hyvin tutunoloinen tapahtuma muillekkin aputassun käyttäjälle:

Jampan kanssa lenkillä Keskuspuistossa. Vanhempi rouva tulee vastaan. Jo kaukaa hän ottaa katsekontaktin Jamiin ja kun pääsemme lähemmäs hän kailottaa, katsoen edelleen koiraa silmiin, ei minuun:

Rouva:"Tämä taitaa olla sellainen koira ettei sitä saa tervehtiä tai silittää?"

Minä:"Juu, oikeastaan sitä ei saisi katsellakkaan."

Rouvan silmät eivät siirry pois Jamista, mutta hän siirtyy tietysti itse lähemmäs koiraa, jolloin Jii tietenkin poistuu sivulta kohti naisen ojennettuja käsiä. Isännän ärjäisy ja koira palaa ruotuun.

Rouva:" Mutta kun se olisi niin halunnut tervehtiä. Eihän se nyt niin paha asia ole?"

Hanaa sähkäriin...

-----*****-----

Kahvipöydässä Jamin maatessa rauhallisesti tuolin vieressä.

Puolituttu:"Mikäs tuon koiran nimi on?"

Minä:"En viitti nyt sanoa sitä ääneen jottei se turhaan pompi tuolta ylös, rauhassa kun on. Se on jii aa äm ii."

Puolituttu:"Ai Jami?"

Arvaatte varmaan mitä sitten tapahtui...

-----*****-----

Useampi kuin yksi koiranomistaja selittää koiralleen:

"Juu, ei mennä sinne kun se on töissä"

Koiran jatkaessa vetoa kohti Jamia, asia toistetaan painottaen sitä että Jamppa on töissä. Ja koira siis ymmärtää selityksestä minkä kohdan?? No, positiivista on tietenkin se, että tiedetään ettei oma koiraa saa noin vaan päästää tutustumaan.

-----*****-----

Lähestyimme kävelytiellä erästä vanhempaa rouvaa jolla oli sakemanni mukanaan. Varoittelin tapani mukaan:

"Takaa tullaan ja ohi mennään!"

Rouva:"Miksi te ohi menette, tämä on ihan kiltti kaikille."

Selitin sitten lyhyesti ettei Jami liivit päällä töissä ollessaan pahemmin saisi kaveerata muiden koirien kanssa.

Rouva:"Siis pelkkää työtä, eikä ollenkaan hupia. On tuo vähän ilkeätä koiralle!"

Enpä jaksanut jäädä asiasta vänkäämään :(


keskiviikkona, elokuuta 02, 2006

Rutiinia

Aikaisemmassa viestissä mainitsin uloslähtörutiinit. No, pistetäänpä vähän tuosta lenkillä käynnistä kuvallistakin infoa :)

Aamulla Jami odotaa siis valppaana lenkille lähtöä.

"Valppaana" tarkoittaa siis sitä, että silmät ovat auki. Sitten kun minä asetun valmiusasemiin sähkärin viereen, on venyttelyn aika. Eikä sitten yhtään aikaisemmin, heh. Aamukaffet saa nauttia ihan rauhassa.




Mutta sitten rupeaakin tapahtumaan! Ensin kengät...










Sitten liivit...














Puettu ja valmiina!











Näitä ei sovi unohtaa!!









Puisto on onneksi lähellä ja Jamppa saa hommansa hoidettua. Näistä toimenpiteistäkin on valokuvia, mutta etteköhän te ymmärrä jutun juonen ilman niitäkin :)







Ja sitten menoksi korvat hulmuten!!!







Puolen tunnin/tunnin lenkin jälkeen saavumme tuttuun tukikohtaan, jossa isäntä saa kahvia ja koira tuoretta vettä omasta kupistaan.











Sitten vaan odotellaan kiltisti lähtökäskyä. Kuvasta poiketen yleensä huomattavasti rennommin. Jos voitte uskoa...


Ennen lähtöä pitää kahvia litkineen isännän yleensä käydä pissillä. Ja vakipaikassamme on pysyvästi myös naru meitä varten odottamassa.





Sitten vaan jotain kautta kotiin. Isännän autto sähkäristä toiseen tuoliin ja sitten jo sohva odotaakin reissaajaa...

Eka esine

Jonka Jamppa siis tuntee nimeltä. Noutaa nyt siis työliivinsä kun nimeltä pyytää. Tätä ei mitenkään kauhean tietoisesti tullut opetettua esim. naksuttelemalla, vaan on vaan oiva esimerkki siitä miten Jami(kin) oppii ihan vaan tuttujen tilanteiden kautta tapahtuvien toistojen avulla. Eli uloslähtörutiineista se lähti, mutta pidemmän päälle muita asiaan liittyviä juttuja ei sitten tarvittukkaan. Ei välttämättä mikään oppikirjaesimerkki uuden asian opettamisesta koiralle, mutta tuntuu toimivan :) Ja palkkiohan se avainsana tässäkin on...