Väliaikatietoja
Pitkästä aikaa päivitystä tännekkin.
Menneisiin viikkoihin on mahtunut vauhtia ja vaaratilanteita sekä edistystä ja takapakkia.
Kuten aikaisemmin on käynyt ilmi, alkaa Jamin teini-ikä näkyä. Eli testailu omasta asemastaan laumassa näkyy toiminnoissa. Välillä tekisi mieli laittaa sille reisitaskuhousut jalkaan ja lippis väärinpäin päähän, jotta löysäilevän teinin imago olis oikein kohdallaan. Sen verran vahvaa on välillä tuo "mitä välii?"-asenne, heh. Jii on myös alkanut nostamaan itseään pojan kustannuksella. Pojan sänky on otettu nukkumapaikaksi ja jos jotain huomiota osoitetaan poitsulle, tulee Jami siihen heti häsläämään. Samoin pojan tavaroita varastellaan aika huoletta. No, eiköhän tämä asia ratkea omalla käytöksellä ja johtajuuden varmistamisella.
Ikävän tilanteen Jii onnistui aiheuttamaan Prisman parkkiksella. Olime siis ostoksille menossa ja purkauduimme autosta. Minä olin jo kelannut itseni tien toiselle puolelle odottelemaan kaveria ja poikaa, kun Jamppa päätti rynnätä luokseni tien poikki. Onneksi ohiajavalla autoilijalla oli hyvät refleksit! Jami tuli ihan kiltisti vierelläni takaisin autolle, mutta kun käsky autoon kävi, Jii päättikin lähteä yksin ostoksille. Eli siitä vaan Prisman ovista sisään kieltojen kaikuessa kuuroille (koiran)korville!! Sisällä eräs ystävällinen rouva otti Jampan kiinni ja kaverini palautti otuksen autoon. Huoh...
Totta kai itse on otettava osasyy niskoilleen Jiin haahuiluista ja hörhöilyistä. Treenattava lisää ja vahvistettava em. johtajuutta. Treenaamisen ym. virikkeiden, etenkin niiden puutumisen, vaikutuksen tosiaan näkee koirassa aika nopeasti. Ja esim. namitustaktiikan muutos vieraita koiria kohdattaessa on parantanut sitä tilannetta ainakin jonkin verran. Joskus vaan toisen koiran kanssa telmiminen olisi Jamin mielestä parempi palkinto kuin se makupala isännän kädessä.
Mutta treenattukkin sitä siis on. Ovet alkavatkin sulkeutua sellaisella vauhdilla, että naapurisovun vuoksi on sen asian harjoittelu iltaisin on lopetettu :)
2 kommenttia:
Hei, mukava seurata Jamin ja sun metkuja. Labukat osaa olla melko omapäitä. Mulla on ollut seurakoirana aikaisemmin luonteeltaan pehmeä ja taipuisa kultainen noutaja ja nyt kotona on 4-vuotias jukuripäinen labradorityttö. Alfan paikkaa on väännetty rautalangasta ja meilläkin lasten ja koiran nokkimisjärjestys täytyy aika ajoin etsiä uudestaan, kun sekä koira että muksut unohtaa mitkä on nuotit.
Joskus tuntuu, että noutajat on niin pohjattoman ahneita, että namikoulutuksessa asia hukkuu siihen herkun odotukseen.
Terkut ja rapsutukset Jamille.
Hei Frans!
Nythän Sinulla olisi heittää otollinen ASIA aputassufoorumin koulutuspalstalle!! Saisit aikaan (toivottavasti!) vilkasta keskustelua muiden koirakoiden kokemuksista koiran ns. teinihömppäilystä.
Tällaisissa tilanteissa olisi peesarin olemassaolo kullan arvoista, mutta koska sellaisia ei taida nyt olla käytettävissä tähän hätään, suosittelisin Sinua ottamaan yhteyttä Anuun, joka varmasti antaisi Sinulle kullan arvoisia ohjeita ja käytännön opastusta (aikataulunsa puitteissa).
Itse suosittelen Sinua pitämään Jamia hihnassa tällaisilta vaaratilanteilta välttyäksenne - koko ajan, jotta karkailua ei pääsisi tapahtumaan (karkailuhan opettaa koiraa...karkailemaan), SEKÄ, aivan kuten sanoitkin, vahvistamaan omaa asemaasi suhteessa Jamiin!
Toisaalta tiedän, että Jami kulkee kanssasi (yleensä) aina kytkettynä, joten eiköhän tämä jää ainoaksi kerraksi, jolloin Jami sai veresi seisahtamaan!
terkut ja rapsutukset...isännälle (avustajakoiraahan ei saa ketkä tahansa Ullat rapsutella ;D!)
Lähetä kommentti